Sopeutuvasta vaikeustasosta peleissä

Pelin vaikeustaso voi asettua johonkin tylsyyden, palkitsevan haasteen ja turhautumisen välille ja palkitsevuus esiintyy tällä skaalalla melko kapealla alueella. Koska ei ole olemassa mitään tarkkaa standardia joka määrittäisi mitä perinteinen easy/normal/hard valinta tarkoittaa ja olemme kaikki yksilöitä jotka suoriutuvat erityyppisistä peleistä hyvin eri tavoilla tulisi pelien vaikeustasojen aina olla pelaajan taitoihin itsestään sopeutuvia.

Satunnaispelaajille suunnattujen pelien ja ydinpelaajille suunnattujen pelien välinen tärkein ero on minusta vaikeustasossa eikä niinkään niiden käsittelemissä aihepiireissä kuten usein näytetään ajattelevan. Ydinpelaajille suunnattujen pelien easy-vaikeustasokin voi olla vielä kohtalaisen haastava eikä satunnaista hupia peleistä etsivän pinna luultavasti kestä yhtä paljon epäonnistumista kuin vihkiytyneen harrastajan jonka harjaantuneille sormille peli on sovitettu. Ennen vanhaanhan pelit olivat vaikeita ja nykyään helppoja kuten toisinaan kuulee tosipelaajien valittelevan, mutta helpotusta ei ole ehkä vielä viety riittävän pitkälle.

Roolipelienkin suosion salaisuus voi olla osittain tässä: kokemus/tasojärjestelmä on paitsi jatkuvan palkitsemisen järjestelmä myös järjestelmä joka johtaa pelin helpottumiseen silloinkin kun pelissä eteneminen junnaa paikallaan. Järjestelmässä on toki turhautumisen eston kannalta puutteita, mutta näiden korjaaminen olisi mahdollista. Ehkä kaikki pelit tarvitsisivatkin vain ripauksen roolipeliä pintansa alle?

Mainokset

elokuu 1, 2009. Avainsanat: , . Uncategorized. 1 kommentti.

MDI:n uusi nousu

Usean dokumentin käyttöliittymä eli ”Multiple Document Interface” on saanut jotkut käytettävyysihmiset heristämään sormeaan – tuohan rikkoo työpöytämetaforaa ja vieläpä astuu ikkunointijärjestelmän varpaille.

Adobe Photoshopin käyttöliittymä on Windows-alustalla ollut käytännössä aina MDI-tyyppinen. Mac-versio sen sijaan on pitkään pysytellyt ikkunointijärjestelmän hoidossa. Mac-käyttäjältä kysyttäessä tämä johtuu siitä, että Macissa asiat on hoidettu paremmin. Adobe on kuitenkin CS4-versiossa nyt uskaltautunut tarjoamaan myös Macilla toisena vaihtoehtona MDI-käyttöliittymää. Sitä, tuleeko tästä oletusarvoinen käyttöliittymän versio, ei vielä tiedetä.

Adobea on saattanut rohkaista MDI:n hiljainen hiipiminen tavallisten käyttäjien suosioon selainvälilehtien kautta. Operassa pitkään ihan erillisten selainikkunan alaisten ikkunoiden tasolla oleva ominaisuus karsittiin välilehdiksi Firefoxiin ja löysi lopulta selainkilpailun kiihtyessä tiensä myös Internet Explorerin versioon 7. Selainvälilehdet ovat MDI-käyttöliittymän hieman karsittu erityistapaus ja niiden käyttötapa vastaa välilehtien tarkoitettua roolia käyttöliittymissä joten tässä suhteessa ne sopivat ihan hyvin käyttöliittymien osaksi.

Monet muutkin ohjelmat ovat viime aikoina siirtyneet jonkinlaiseen MDI-malliin. Pikaviestiohjelmiin on kovaan tahtiin rakenneltu tukea välilehdille (Pidgin, Psi), IRC-ryhmäkeskusteluohjelmat ovat aina noudattaneet tätä mallia ja esimerkkejä löytyy usealta muultakin alueelta.

Mistä suuntaus johtuu? Ehkä ikkunointijärjestelmät eivät ole niin hyviä kuin vuosikymmenten kehityksen perusteella luulisi. Vasta melko hiljattain ohjelmanvaihtimet alkoivat ryhmitellä saman ohjelman ikkunat yhdeksi ryhmäksi. Välilehtiin nähden moni-ikkunainen ohjelma on silti näinkin käytettynä hankalampi kuin MDI-versio. Vaihtoehtoja ei voi nähdä välittömästi ja yhden klikkauksen sijaan tarvitaan kaksi.

Tulevassa Firefox 3.1:ssä tuodaan jopa selaimeen sisäinen välilehtien vaihtomahdollisuus samaan tapaan kuin tämä tapahtuu Alt-Tab näppäinoikotiellä kaikissa yleisimmissä työpöytäympäristöissä. Jotkut ikkunointijärjestelmät (Fluxbox, Ion) tukevat välilehtiä. Välilehdet ovat jo selaimista käyttäjille tuttuja ja voisikin olla järkevää sijoittaa täysin samaa kaavaa noudattava välilehtipalkki joka ohjelmaan samalla säilyttäen usean ikkunan mahdollisuus.

Välilehdet voi nähdä käyttöliittymää monimutkaistavana, mutta ne todella auttavat pitämään käyttöliittymää selkeänä silloin, kun asiakirjoja ja ohjelmia on avoinna suuri määrä ja voidaan toteuttaa niin, ettei kaikkien käyttäjien ole edes pakko olla niistä tietoisia. Mielestäni niiden toteuttaminen ikkunointijärjestelmän tasolla olisi merkittävä parannus nykykäyttöliittymiin ja väitän, että näin tulee vielä tapahtumaankin.

elokuu 3, 2008. Avainsanat: , , . Käytettävyys. Jätä kommentti.